keskiviikko 1. helmikuuta 2012

please don't take this personal but u make me sick

moi! kauheeta ku musta tuntuu etten ois postaillu pitkiin aikoihin vaikka tässä on ollu vaan yks päivä väliä. :-D eilen en tosiaan löytäny aikaa enkä etenkää energiaa istua koneelle, eikä mulla oikein mitään kerrottavaakaan ollu ennen ku illalla suuntasin Ramille. Ramilla meiän ilta kulu iiihan normaalisti hengaillen sekä kahestaan että muutamien Ramin kavereiden kanssa jotka piipahti kertomassa meille juoruja haha. :-D tänään mun sitte piti tulla jakaan teille kerranki sellasta ehkä ei niin hienoa ja mietittyä asua, nimittäin työasua, kun tuolla päikkyhommissa tosiaan pitää ajatella sitä käytännöllisyyttä ennen ulkonäköä, kamala paikka mulle mutta pakko! :-D mutta tässä ei nyt kyllä oo mitään hauskaa, nimittäin työasu jää esittelemättä, koska en päässy töihin.




taisin mainita jo maanantaina olevani sairaana, ja joutuvani kieltäytyyn työtarjouksista. no tiistaina mun olo oli jo paljon parempi ja ku kutsu kävi töihin loppuviikoks nii totta kai lupauduin vaikka pienen flunssan kourissa oonkin. viime aikoina musta on kuitenki alkanu tuntuu että jos oottelen hetkee että oisin täysin terve kaikesta flunssasta yms ni saisin ootella tonne kesään asti ja köyhtyisin ja tylsistyisin aikalailla. :-D eli olin ihan menossa töihin siihen asti kunnes (jos teillä on yhtään huono olo tai heikottaa tms lopettakaa lukeminen tähän!) yöllä heräsin oksentamaan...... vatsatautihan tästä enää puuttuki! teitä varmaan kiinnostaa tää ihan hirveesti, mutta mainittakoon silti että tää sama tapahtu pe-la välisenä yönä (ja kai tähän täytyy nyt vielä lisätä että alkoholilla ei ollu osuutta asiaan!) ja siitä asti oon siis ollu tälläsessä pienessä vatsataudissa! luulin että se ny ois menny ohi mutta vissii se sitte hyökkäs taas päälle että sinne meni ne tän viikon työt. jos tää ny viä jatkuu ni kai sitä on lähettävä lääkäriin ennen ku saan kammon kaikkeen ruokaan! nimittäin perjantaina olin syöny mun lempiruokaani siipiä, ja tiedätte varmaan sen ku syö jotain ja sen jälkeen oksentaa, että millasen kammon kyseiseen ruokaan saa? ja mä oon nyt saanu sen kammon siipiin, ne jotka tietää millanen siipien rakastaja oon, ymmärtää varmaan kuinka sydäntä raastavaa tää on? en voi syödä mun lempiruokaa ainakaa hetkeen. :-( pahinta mitä tälläselle syöpölle kuin minä voi tapahtua haha. :-D mutta seriously tää ei oo kivaa, inhoon kaikkee vatsaan liittyvää ongelmaa enemmän kun mitään !




että sellasia kuulumisia siis mulla, anteeks jos oli too much information mutta oli vaan pakko jakaa toi mun rankka siipikokemus teiän kanssa, onks joku muu joutunu luopuun lemppariruoastaan tälläsen takia? kertokaa mulle että tää kammo ei oo pysyvää vaan voin päästä siitä yli jos haluan tarpeeks? tosiaan siis töihin ei oo menemistä, eli mun loppuviikko kuluu sitte varmaan kotona Täykkäreitä kattellen, not so nice! sanoinki Ramille, että mitä iloo on olla kotona kipeenä lööfföömässä jos ei voi syödä herkkuja? :-D kipeenähän (sillon ku ei oo nii kova kuume ettei pysty syömään) ainoo hyvä puoli on se, että saa ihan rauhassa vaan maata peiton alla ja kattoo lempparisarjoja ja leffoja ja syödä herkkuja! nyt en voi tehä ees sitä koska eihän ne pysyis sisällä. mutta toisaalta yritän ajatella positiivisa puolia, nimittäin sitä että ku tuolla ulkona pakkasasteet lähentelee kahtakymmentä, mä saan olla lämpösen peiton alla hyvällä syyllä! tää piristää kyllä mun kipeilyä, meinasin nimittäin tänään oikesti palelluttaa jalkani ja kasvoni ku jouduin käveleen tuolla ulkona jonku vartin matkan hyi!




öö tota onks tää taas yks niitä älyttömän sekavia postauksia joissa ei oo päätä eikä häntää? :-D toivottavasti ei! mutta siitä huolimatta mulla ei taida kauheesti olla muuta kerrottavaa, nimittäin loppupäivä todellaki kuluu lähinnä yrittäen syödä edes jotain ja kattellen telkkaria... onneks Hella sentään on luvannu olla rohkee ja tulla tänne piristään mua! mutta hei, onhan tässä mun sairaudessa teillekki yks hyvä puoli, nimittäin mikäli vaan jaksan niin ainaki mulla on aikaa väsäillä teille pari postausta, mm. vuoden 2011 asut haluaisin esitellä teille ja aion nyt ottaa itteeni niskasta kiinni ja kerätä ne kasaan vaikka niitä onki ainaki 200.... ja toinen postaus joka pitäis väsäillä on se vastauspostaus johon tosiaan tarvin Ramin apua, mutta tälläsiä ainaki ois luvassa lähiaikoina, miltäs kuulostaa? :-) niin ja pitipäs vielä mainita se, että kuvituksena tässä mun postauksessa on rakkaan siskoni Vilman (vilmahang.blogspot.com) upeita upeita talvikuvia! nyt lähen paranteleen itteeni ja palailen tänne heti ku vaan tää tauti antaa periks, koittakaas te pysyä terveinä ja syökää paljon vitamiineja! :-D hyvää loppuviikkoo ihanaiset

4 kommenttia:

  1. voi ei :/ paranemisii sinne!

    mä oon niin harvoin ollu vatsataudis et oikeen järkytyin ku mul se tuli tos kesän lopulla. oli niin kauheeta mut en sano enempää :D oli kai joku enterovirus et astet pahempi ku perustauti. mun "viimeinen ateria" oli semmonen ns terveyssmoothie mis oli niit rainbown smoothiehedelmii enkä pysty nykysin ajattelemaankaan mangoo hyi.

    poikaystäväl on käyny samat ikean lihapullien kans mut itse asias vähä aikaa sit se rohkaistu niit syömään taas näin kolmen vuoden jälkeen :D

    mut uskon et ei niist siivist mitään pysyvää traumaa jää ja syöt niit sit taas :) jos mul olis ollu toi tilanne et olisin syöny mun lemppariruokaa ennen sitä tautii ni ois ollu ihan eri tilanne ku sen mangosotkun kans ja söisin ihan ilman huolii sitä lempparii edelleen. kyl se siit! :)

    kiva romaani :D

    VastaaPoista
  2. mulle kävi noin kerran niiden pandan täytettyjen lakujen kanssa... Se tapahtu noin vuonna 2001 ja söin sen jälkeen ekan kerran niitä lakuja vissiin 2010 tai 2011:D sillonki vähän oksetti ne, ehkä vieläkin vähän mutta ihan hyviltä kuitenkin ne pääasiassa nykysin maistuvat:D

    VastaaPoista
  3. Ite oon "joutunu" luopuun oksutaudin takia raffeleista ja lakuista :D Tapahtumista on 6 ja 3 vuotta aikaa mutta en silti pysty syömään vieläkään kumpiakaan :s Hyihyi kamalin tauti ikinä. Mutta paranemisia sulle!

    VastaaPoista
  4. Venla: hyihyihyi! siis mä sanoin kans Ramille tässä että en muista koska viimeks oisin oksentanu muusta ku alkoholin vaikutuksesta ennen tota perjantaita :D että aika yllärinä tuli tääki mutta tätä se päikkytyö vissiin teettää :(

    no mut hyvä et sä et syöny mitään erityistä herkkua! ja toivon totta vie et mullaki tää menis ohi jossain vaiheessa koska nyt tuntuu että oksentaisin pelkästää siipien näkemisestäki :( toisaalta ehkä ois ihan hyväki jos tää kestäis hetken ni tulis syötyä jotai muutaki ku käy ulkona syömässä :D

    Anonyymi: voi eiii! ei kauheen rohkasevaa :( toivottavasti ne ei ollu mitään sun lempparilempparikarkkeja! tää on iha kamalaa koska oikeesti siivet on/oli mun lemppariruoka ja nyt tuntuu ihan orvolta :D että toivottavasti mä pystyisin vähä aiemmin ku kymmenen vuoden päästä syömää niitä uudestaa haha :D

    J. : voi eii! ei kauheen rohkasevia uutisia siis sieltäkää päin. :-( ja on kyllä kauhee tauti totta vie, mutta kiitoksia koitan parannella parhaani mukaan! :))

    VastaaPoista

kiitti kommenteista, niitä on aina huippua lueskella! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...